Artikkelit

25.07.2007: UUSI HANKINTALAKI - UUSIA ONGELMIA?

Uuden hankintalain tavoitteena on ollut tehdä hankintojen tekemisestä aiempaa joustavampaa. Käytännössä useat uuden lain pykälät ovat kuitenkin vaikeaselkoisia ja hyvin tulkinnanvaraisia. Eli valitettavasti laille asetetuissa tavoitteissa ei täysin ole onnistuttu.

Mitä uusi laki merkitsee?

Laki asettaa hankintayksiköille velvoitteita toimia tietyllä tavalla ja noudattaa annettuja menettelyohjeita. Jos sääntöjä ei osata tulkita oikein, seurauksena voi olla kustannuksia aiheuttava prosessi markkinaoikeudessa. Markkinaoikeuteen joutuminen tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että  hankinta saadaan suoritettu avasta noin 1,5 - 2 vuoden viiveellä, mikä luonnollisesti olennaisella tavalla vaikeuttaa yksikön toimintaa.

Hankinta-asioista kannattaa siis ottaa selvää etukäteen. Koulutuksen- ja asiantuntijaneuvojen avulla on mahdollista tehdä onnistuneita hankintoja ja vältää tarpeettomat oikeusprosessit.

Uudet säädökset

Julkisten hankintojen tekemistä säännellään nyt lailla julkisista hankinnoista (348/2007). Sen lisäksi vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalveluiden alalla toimivien yksiköiden hankinnoista säännellään ns. erityisalojen hankintalailla (349/2007). Molemmat hankintalait ovat astuneet voimaan 1.6.2007 ja ne korvaavat vuonna 1992 säädetyn hankintalain ja siihen liittyvät muut hankintasäännökset.

Keskeiset muutokset

Uuden hankintalain keskeisiä muutoksia ja käytännön vaikutuksia ovat mm.:

- hankintayksiköiden velvollisuus ilmoittaa hankinnoista (HILMA-ilmoituskanava: www.hankintailmoitukset.fi) on nyt laajempi, joten hankintailmoitusten määrä kasvaa huomattavasti. Sen lisäksi myös niiden merkitys tulee kasvamaan
- hankintoja tullaan tekemään aiempaa enemmän ns. yhteishankintayksiköiltä tai hankintayksiköiden perustamilta sidosyksiköiltä
- neuvottelumenettelyä ja puitejärjestelyitä tullaan käyttämään enemmän
- kansallisen kynnysarvon takia, määrällisesti suurin osa hankinnoista jää nyt hankintasäännösten ulkopuolelle
- hankintalain puitteissa tehtävien hankintojen osalta suorahankintojen määrä vähenee. Toisaalta sen takia, että suuri osa hankinnoista jää kansallisen kynnysarvon takia hankintalain soveltamisen ulkopuolelle, suorahankintojen absoluuttinen määrä tulee epäilemättä kasvamaan
- markkinaoikeuden ruuhkat tulevat pahenemaan entisestään, ellei sitten valittamiskynnystä jollakin tavalla pikaisesti nosteta

Mitkä hankinnat täytyy kilpailuttaa?

Hankintalaki velvoittaa hankintayksiköitä kilpailuttamaan kaikki tavara- ja palveluhankinnat, joiden ennakoitu arvo on vähintään 15.000 euroa. Ne tavara- ja palveluhankinnat, joiden arvo on vähintään 15.000 euroa mutta alle 137.000 euroa, on kilpailutettava kansallisesti. Jos hankinnan arvo taas on 137.000 euroa tai yli, kilpailutus on tehtävä EU-tasolla.

Suurin osa julkisista hankinnoista jää kuitenkin edellä mainitun kansallisen kynnysarvon alle (15.000 euroa). Näihin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia eikä niistä siten voi esimerkiksi valittaa markkinaoikeuteen. Näiden hankintojen osalta hankintayksiköt voivat soveltaa omia hankintasääntöjään tai -ohjeistuksiaan. Mutta nämäki hankinnat on kilpailutettava ja kilpailutus on järjestettävä hankintalaissa asetettujen periaatteiden mukaisesti. Tämän takia hankintayksiköiden kannattaa laatia omat sisäiset hankintasääntönsä ja ohjeensa, jotka lisäksi ovat hankintoihin sovellettavien yleisten periaatteiden mukaiset.

Hankintojen keskeiset periaatteet

Riippumatta hankinnan arvosta, hankinnat on suoritettava:

-  käyttämällä hyväksi olemassa olevia kilpailuolosuhteita (kilpailutusvelvollisuus)
-  kohtelemalla kaikkia tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä
-  avoimesti ja
-  suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Virheistä saa maksaa

Hankintojen keskeisten periaatteiden kohdalla on mahdollista tehdä monenlaisia virheitä ja sitä kautta myös päätyä markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus voi tarvittaessa kumota hankintapäätöksen, velvoittaa korjaamaan virheet tai määrätä maksettavaksi hyvitysmaksun. Pahinta kuitenkin on se, että asian käsittelyyn kuluu hyvin pitkä aika.

Vaikka virheitä ei olisikaan tehty markkinaoikeuteen joutuminen tarkoittaa tätä nykyä käytännössä, että hankinta saadaan suoritettu vasta noin 1,5 - 2 vuoden viiveellä. Tämän lisäksi hankintayksikkö voi menettää tavaroita ja palveluita tarjoavien yritysten luottamuksen, joka on hyvin tärkeä asia myös niissä hankinnoissa, joihin hankintalakia ei sovelleta. Tämän vuoksi on tärkeää, että hankintayksiköt ottavat kyseiset periaatteet vakavasti.

Suosia ei saa

Hankintoihin sovellettavien periaatteiden osalta korostuu ennen kaikkea se, ettei ketään hankintamenettelyyn osallistuvaa saa asettaa parempaan tai huonompaan asemaan, vaan kaikille osallistujille tulee antaa samat mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa mm. sitä, ettei hankintaa saa "räätälöidä" niin, että voittaja on jo etukäteen tiedossa. Kenellekään ei saa tietoisesti antaa kilpailuetua. Hankintayksiköiden on myös oltava tarkkoja esimerkiksi sen suhteen, millaisia teknisiä tuotemerkkejä, paikallistuntemusta tai kansallisuutta koskevia kriteerejä tai rajoituksia voidaan asettaa.

Samat tiedot kaikille

Hankintayksiköiden tulee myös huolehtia siitä, että kaikki kilpailusta kiinnostuneet tai kilpailuun osallistuneet yritykset saavat kussakin hankintamenettelyn vaiheessa samat tiedot. Tämän vuoksi esimerkiksi kaikki tiedustelut ja kysymykset tulisi aina pyytää kirjallisina. Hankintayksikön tulee myös antaa vastauksensa kirjallisesti niin, että kaikki kysymykset ja vastaukset kootaan yhteen ja ne toimitetaan jokaiselle hankintamenettelyyn osallistuvalle.

Hyväksi havaittu tapa on myös se, että hankintayksikkö järjestää  tarjouskilpailun aikana erillisen tilaisuuden, jossa hankintayksikkö voi esitellä tarkemmin tarjouspyyntöään ja jolloin kilpailuun osallistuvilla on myös mahdollisuu esittää kysymyksiä. Tällä tavoin voidaan helposti välttää sellaiset yksinkertaiset karikot, jotka pahimmassa tapauksessa johtavat siiehn, että hankintapäätöksestä valitetaan markkinaoikeuteen. Tilaisuuden järjestäminen on myös erinomainen tapa lisätä tarjoajien luottamusta hankintayksikköä kohtaan.

Miksi uusi laki?

Vaikka hankintalaki asettaa hankintayksiköille velvoitteita, on tämän sääntelyn taustalla kuitenkin hyvä tarkoitus. Kaiken sääntelyn peruslähtökohta on se, että hankintayksiköt saavat laadullisesti mahdollismman hyviä ja omiin tarpeisiin sopivia tavaroita ja palveluita mahdollisimman edulliseen hintaan. Oikein suoritettuna kilpailuttaminen onkin erinomainen tapa varmistua mahdollisimman hyvästä hinta-/laatusuhteesta sekä hankintayksiköiden omien tarpeiden ja tavoitteiden täyttymisestä. Kun hankinta suoritetaan hallitusti,  hankintalain vaatimukset täyttävällä sekä tarjoajien aseman ymmärtävällä tavalla, voidaan parhaiten myös vaikuttaa siihen, että hankinta saadaan suoritettua ilman markkinaoikeuden tarkastelua.

Miten toimia uusien säännösten kanssa?

Uusi hankintalaki ei sinänsä ratkaise niitä ongelmia, joita hankintojen tekemiseen liittyy ja jotka ovat myös johtaneet markkinaoikeuden tukkeutumiseen. Olennaisempaa on, että hankintayksiköt rakentavat hankintaprosessinsa sellaisiksi, että riski erilaisista ongelmista minimoidaan.

Kun hankintaprosessit suunnitellaan ja ohjeistetaan huolella, säästetään paljon yksikön aikaa ja resursseja. Hankintojen ohjeistaminen, suunnittelu, mallipohjien laatimienn ja henkilökunnan kouluttamine ovat uuden lain myötä entistä kannattavampia investointeja.

Marko Mononen
asianajaja, oikeustieteen tohtori
Puhelin:         (09) 6841230
Sähköposti:   marko.mononen(at)juridia.com

PS Lue myös artikkeli Juridian työkaluista hankintaprosessien onnistumiseen.

Jos painiskelet hankintamenettelyyn liittyvien ongelmien kanssa, voit kysyä sähköpostitse mahdollisia vapaita paikkoja syksyn ilmaiseen aamaiaiskoulutukseemme: alexandra.locher(at)juridia.com.
Jos taas olet jo kutsuvieraittemme joukossa, muistathan ilmoittautua ajoissa!
Jos et pääsekään paikalle, ilmoitathan siitäkin, niin voimme antaa paikkasi sitä jonottaville. Kiitos.